Joskus asiat tai työpaikan ihmissuhteet ehtivät mennä pahasti solmuun ennenkuin kukaan ehtii reagoida. Toisinaan solmu syntyy pitkän ajan kuluessa huomaamatta hiertämällä ja pikkuhiljaa. Tiukka solmu ei aukea enää organisaation omin avuin, vaan tarvitaan ulkopuolinen puolueeton taho välittäjäksi kuulemaan osapuolten kokemuksia, sovittelemaan näkemyksiä ja luomaan uutta kasvupohjaa yhteistyölle. Tässä tilanteessa käytetään apuna ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun keinoja.
Mitä sovittelulla tavoitellaan?
Työyhteisösovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa ristiriidan ratkaisemiseen pyrkivää toimintaa. Sovittelun tavoitteena on sopu – ei syyllisten löytäminen. Sovittelulla pyritään aktiivisesti etsimään pysyviä myönteisiä ratkaisuja ja palauttamaan työrauha. Sovittelu on myös oppimisprosessi, joka aktivoi avointa vuorovaikutusta.
Mitä työyhteisösovittelussa tapahtuu?
Sovitteluprosessia ohjaa puolueeton sovittelija. Sovittelija ei ole riidan ratkaisija tai tuomari vaan sovun mahdollistaja. Vastuu konfliktin ratkaisusta säilyy osapuolilla. Sovitteluprosessi sisältää minimissään osapuolten yksilötapaamiset sovittelijan kanssa, kaikkien osapuolten yhteistapaamisen ja seurantatapaamisen. Tapaamisten määrä ja tarkempi kokoonpano selviävät prosessin edetessä. Tapaamisissa kuullaan jokaisen oma näkökulma. Tärkeää on myös käsitellä tapahtuneeseen liittyviä tunteita. Näkökulmien ja tunteiden lisäksi sovittelu suuntautuu tulevaisuuteen ja ratkaisuihin.
Prosessin suunnittelu lähtee aina oman organisaatiosi tarpeista
Sovitteluprosessiin voidaan yhdistää myös muita aiemmin esitettyjä organisaation kehittämisen teemoja. Usein paras tulos saadaan yhdistämällä esimerkiksi yksilö- tai ryhmävalmennusta ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun keinovalikoimaan.